Haku Menu

Kestävää iloa ja oppia -hanke 1

Kestävä elämäntapa osaksi Soisalo-opiston toimintaan ja opetukseen

Kestävää iloa ja oppia (KEIJO) 1 -hankkeen aikana lisättiin kestävän elämäntavan tietoisuutta, näkyvyyttä  ja keskustelutaitoja, suunniteltiin ja toteutettiin aiheeseen liittyviä kurssia ja luotiin kestävää kasvatusta edistävä toimintamalli kurssisuunnitteluun.

Hanke kohdistui kansalaisopiston henkilökunnan kestävän elämäntavan koulutuksen ja pedagogisen oppimisympäristön kehittämiseen. Hankkeen aikana pidettiin luentoja, koulutettiin suunnittelijoita ja opettajia ja pilotoitiin kestävän kasvatuksen toimintaa kansalaisopiston kursseilla ja tehtiin tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden ja tuntiopettajien kanssa. Hanke alkoi 8/2020 ja päättyi 1/2022.

KEIJO 1- hankkeen aikana haettiin jatkorahoitusta Opetushallitukselta. Rahoitusta saatiin vuoden 2022 loppuun saakka. Tavoitteena hankkeessa on syventää kestävän kasvatuksen tietämystä ja  kehittää pedagogisen oppimisympäristön ympäristön lisäksi myös psykososiaalista oppimisympäristöä.  KEIJO 2 -jatkohankkeessa jatketaan opettajien ja suunnittelijoiden kouluttamista järjestämällä dialogi-, dokumentointi- ja positiivisen toimintaympäristön luomiseen liittyvää koulutusta. Pilotointia myös jatketaan ja tehdään yhteistyötä kuntien nuorisopalvelujen kanssa.

Taustaa hankkeelle

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat nostavat kestävän elämäntavan osaksi opetuksen arvoperustaa ja ekososiaalisen sivistyksen keskeiseksi kasvatustavoitteeksi (Opetushallitus 2014; Opetushallitus 2015). Soisalo-opisto strategiassaan linjannut olevansa tulevaisuuden suunnannanäyttäjä, jonka toiminta pohjaa ekososiaaliseen sivistykseen. Sen pohjana on tietoisuus vapaista ja vastuista, jotka perustuvat riippuvuuksiin luonnosta ja toisista ihmisistä.

Tarkoitus on, että tulevaisuudessa pystytään muuttamaan käytänteitä myös laajemmassa mittakaavassa, kuten arvomaailmassa, oppikokonaisuuksien teemoissa ja opetussuunnitelmissa. Monet tämän päivän ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja muut ekologiset kriisit vaativat asenteiden muutosta ja myös resilienssin eli kestävyyden harjoittelua ihan kaikilta, ja siihen harrastus voi olla hyvä ja kannustava ympäristö. Opiston tarjonnasta löytyy paljon kursseja, joissa kestävää kasvatusta/ ekososiaalista sivistystoimintaa voi tapahtua teemojen, keskustelun, reflektion, opetustavan, opetussisällön ja osallistavuuden puitteissa.

Soisalo-opiston on ollut kestävän kehityksen oppilaitos vuodesta 2014. Kestävät näkökulmat ovat olleet arkipäivää opiston kurssitoiminnassa.

Hankkeen toiminta ja tuotokset

Soisalo-opiston henkilökunnan kestävän elämäntavan tietoisuus ja ajattelumalli parani entisestään

Kestävää elämäntavan arvomaailmaa, tietoisuutta ja ajattelumallia kehitettiin pitämällä luentoja, koulutuksia ja työpajoja vakituiselle henkilökunnalle, kansalaisopiston tuntiopettajille ja kädentaitojen tiimille. Lisäksi pidettiin tietoiskuja kestävästä elämäntavasta asiakkaille järjestetyissä käsityökahviloissa. Tuntiopettajien ja asiakkaiden kestävän elämän tavan tietoisuutta  kartoitettiin erilaisilla kyselyillä.

Pohjana tässä kaikessa oli ekososiaalisen sivistyksen näkökulma, kuten vastuullisuuden edistäminen kokonaisuudessaan ja Agenda 2030 tavoitteet mm. vastuullinen kuluttaminen, ilmastoteot ja oikeudenmukaisuus ja se millaisia tunteita ja kysymyksiä kestävyyskasvatus, kestävyyskriisi ja ilmastonmuutos meissä herättää.

Lasten teatterilaiset tekevät timanttilämmittelyä.

Suunniteltiin ja kokeiltiin kestävän elämäntapaa edistäviä menetelmiä kursseilla luovin keinoin

Pilotointia kokeiltiin viidellä kansalaisopiston kurssilla ja muutamilla kokoontumiskerroill: kädentaidot, kuvataide, teatteri ja sosiaalinen kanssakäyminen. Pilottiryhmässä oli kolme tuntiopettajaa ja suunnittelijaa.  Ryhmälle järjestettiin ensin Kestävyyttä ja merkitystä opetussuunniteluun -koulutus Nella Turkin johdolla. Koulutuksen tarkoituksena oli saada ideoita yksin ja ryhmässä, sekä jakaa pedagogisia työkaluja yli ainerajojen. Kokeilun aikana oli tärkeää, että kokeilu innostaisi kurssille osallistuneita itsensä tutkiskelun ja merkityksellisyyden lisäksi uudenlaiseen ja kriittiseen keskusteluun globaalista vastuusta, tulevaisuudesta, omista vaikutusmahdollisuuksista ja suhteesta luontoon.

Koulutuksen aikana käytiin läpi ekososiaalisen sivistyksen käsitettä, miettiin kestävän kasvatuksen mukaisia erilaisia luovia harjoituksia tai kurssikokonaisuuksia omille kursseille, keskusteltiin paljon ja annettiin tarvittaessa apua ja suunniteltiin yhdessä jatkohanketta.

Koulutuksen aikana tuli esille, että ekososiaalinen sivistys kuten sosiaalinen vastuullisuus mm. kohtaaminen, vuorovaikutus, kuuntelu ja itsensä toteuttaminen oli jo merkittävä osa pilottiryhmäläisten toimintatapaa. Kädentaidoissa ja kuvataiteessa materiaalin valinnoissa on jo vuosia huomioitu ekologinen ja taloudellinen vastuullisuus sekä lasten että aikuisten ryhmissä. Pilottiryhmä toiveena oli, että ekososiaalinen sivistys saataisiin vielä paremmin esille kursseilla ja mentelmiä, että miten  sitä hyödynnetään oppimisen työkaluna ja miten kestävää kehitystä tehdään näkyvämmäksi.

Kokeilujen teemaksi opettajat valitsivat oma suhde luontoon ja ympäristöön, luonnon merkitys, tulevaisuuden kuvittelua tai toisen asemaan asettumista.

Pilottiryhmät kokivat pilottikokeilut positiivisena. Kursseilla syntyi paljon keskustelua ja keskutelutaidot paranivat. Pilotoinnin myötä nousi esille myös se, että millaiset valmiudet opettajalla on vetää keskusteluja, miten ryhmien välille saisi keskustelua, missä menee keskustelun raja, mistä voi puhua tai miten päästään eteenpäin, kun keskustelu herättää mm. vaikeitakin tunteita. Lisäksi menetelmien ja tilanteen purkamiseen kaivattiin välineitä mm. mitä keinoja, että tilanteita saa ratkaistua parempaa suuntaan.

Opettaja dokumentoi vatkokeilunsa kuvin tai videoin ja  kirjoittivat lyhyesti, mitä kokeilun tehtiin ja miten se omasta mielestä toimi.

Taidegrafiikka, aikuisryhmä
Maria Rouvinen-Mäkelä, kuvataiteen opettaja

Taidegrafiikka-ryhmässä tehtiin monipuolisesti ja kokeilevasti vesiliukoista taidegrafiikkaa eri tekniikoilla, mm. metalli -ja kartonkigrafiikkaa sekä carborundumia.

Kokeilukerralla oli teemana luonto ja oma suhde luontoon. Aiheesta syntyi opiskelijoille monenlaisia ideoita ja ajatuksia, joista keskusteltiin paljon. Lähtökohtaisesti ryhmä tuli tosi hyvin toimeen.

Suhteeni luontoon-video.

Taidetta erityisryhmille, Kuparisepän taidepiirit
Kaarin Oresmaa, kuvataiteen suunnittelijaopettaja

Taidepiiri tarjoaa kehitysvammaisille mahdollisuuksia luovuuden ilmaisemiseen ja moniaistillisen toiminnan kokemiseen. Tavoitteena on vahvistaa itseilmaisua ja itsetuntoa oman tekemisen ja teosten kautta. Taidepiirin kävivät voivat olla mm. sokeita ja tukea tarvitsevia ihmisiä.

Kokeilukerralla oli teemana luonto ja sen merkitys. Aiheeseen perehdyttiin keskustelemalla ja kuuntelemalla Sibeliuksen Kuusi –kappale. Tämän jälkeen lähdettiin kuvittamaan omia ajatuksia luonnosta ja sen merkityksestä itselleen. Tehtävä eteni niin, että musiikin pysähtyessä teos siirtyikin kaverille ja hän jatkoi työtä eteenpäin. Samalla vaihtui myös tekotapa. Aluksi tehtiin kuva vahaliidulla sitten akvarellit–akvarelliliidut –tussit – viimeiseksi temperamaalit, jolloin myös teos tuli takaisin henkilölle, joka ensimmäisenä teki työhön kuvan.

Työskentely oli oppilaista hauskaa ja herätti paljon ihmetystä. Naurua kuului paljon. Tämän jälkeen vielä keskusteltiin yleisesti aiheesta minä osana luontoa ja muisteltiin mitä muistoja ja kokemuksia kullakin on luonnosta. Asia koettiin ehkäpä vähän pelottavanakin. Toisaalta koettiin, että luonto on osa meitä ja sieltä saa minulle tärkeitä asioita.

Luonto ja sen merkitys -PowerPoint-esitys.

Riemua risuista, aikuisryhmä
Eira Auvinen, kädentaitojen opettaja
Kurssilla tutustutaan luonnonmateriaaleihin; koivunrisuun ja pajuun. Risusta valmistetaan erilaisia lintuja pesineen. Pajusta voi punoa myös vaikka suojaruukut kesäkukille.

Kokeilukerralla valmistettiin oma maapallo pajusta punoen. Maapallo oli konkreettisesti omassa sylissä ja sitä eheytettiin oksa oksalta punoen. Ajatuksena oli saada tuntemus, että minä voin tehdä paljon ja me yhdessä vielä enemmän! Pienillä yhteisillä teoilla on suuri merkitys. Työskentelyn ohessa keskusteltiin maapallon tilasta ja ympäristöasioista.

Päivä järjestyi yhden kurssilaisen valloittavan kauniiseen pihapiiriin järven rannalle. Ympäristö oli ihanteellinen teemaamme ajatellen. Jokainen osallistuja toi päivään oman lisänsä, oman persoonansa ja panoksensa. Keskustelu soljui hyvin spontaanisti, pieni johdattelu silloin tällöin riitti. Varsinaisen teemamme lisäksi saatiin opastusta ottamaan kontaktia äitimaahan, tutkittiin pajuvitsalla pihapiirin vesisuonia. Jykevällä rummutuksella hätisteltiin sadepilviä kauemmaksi, yhteys universumiin. Maapallo konkretisoitui tälläkin tavalla. Päivä oli hieno. Kaikille osallistujille jäi varmasti paljon ajateltavaa ja sulateltavaa. Päivä oli niin kokonaisvaltainen, kaikkia aistikanavia hersytellyt.

Muistoni luontoaiheen innoittamana -video.

Tarinatupa villeille ja virkeille 55+ -ikäisille
Iiris Salmela, teatterin ja ilmaisun opettaja

Kurssilla järjestetään toimintaa ja virkistymistä mukavan yhdessäolon merkeissä. Lisäksi tarinoidaan mukavia, tehdään vierailuja, käydään retkellä ja päästetään välillä luovuus valloilleen. Toiminta suunnitellaan yhdessä.

Kokeilukerroilla pohdittiin ja tehtiin eri harjoittein omaa suhdetta luontoon, tulevaisuuden kuvittelua oman elämän ulkopuolelle ja toisen asemaan asettumista mm. eläimet YK:n yleisistunnossa kertomassa näkökulmiaan harjoitteen avulla. Tähän liittyy myös yhteyden tunnistaminen. Lisäksi harjoitteissa oli läsnä kehollisuus ja tarinallisuus erilaisten sanataide- ja teatteriharjoitteiden myötä. Myös toivon herättäminen oli läsnä.

Iiris Salmela ohjeistaa tarinatupalaisia YK:n yleisistuntoon: mitä eläimet sanoisivat siellä meille ihmisille.

Tarinatupalaiset olivat innokkaasti mukana tekemisessä ja harjoitteet herättivät keskustelua. Osalle teatteriharjoitteet olivat enemmän ”hauskan pitoa”, mutta toisaalta huumori on yksi parhaista keinoista ylläpitää toivoa. Tämä ikäpolvi on omalta osaltaan selvästi tottunut elämään säästeliäästi ja itse pyrinkin olemaan syyllistämättä aiheen käsittelyssä. Toisaalta, keskustelu ja harjoitteet voivat herättää näkökulman, jota ei ole itse oivaltanut. Opettaja uskoo, että tekeminen ja keskustelu ”muhivat” ihmisten mielessä, ja oivalluksia omaa arkeen tulee varmasti pikkuhiljaa (itselle ainakin tulee). Eli nämä ovat asioita, jotka vaativat aikaa. Fiilikset kurssin jälkeen oli opettajalla oikein hyvät ja ilmeisesti Tarinatupalaisillakin, koska toivoivat, että tavataan taas.

Videoita tarinatupalaisten harjoitteista:
Lämmittelyä seuraa johtajaa
Elävä luontoruno
Eläimen YK:n yleiskokouksessa

Lasten teatteri
Iiris Salmela, teatterin ja ilmaisun opettaja

Kurssilla järjestetään teatterin tekemistä 7-12-vuotiaille. Aiempaa kokemusta teatterista ei tarvitse olla. Lisäksi pidetään hauskaa kannustavassa ilmapiirissä ja annetaan luovuuden lentää vapaasti! Harjoitellaan myös monipuolisesti teatterin eri lajeja, esimerkiksi näyttelemistä, improvisaatiota ja tarinateatteria. Edetään osallistujien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssilta saadaan takataskuun vinkkejä esimerkiksi rohkeuteen ilmaista itseä ja ryhmässä toimisen taitoja.

Kokeilukerralla tehtiin harjoitteita hyödyntäen kuvataidetta, musiikkia ja draamaa. Harjoitteiden teemoina oli mm. tavarat, joista en voi luopua, luonto ja ilmasto ja tulevaisuuden kuvittelu. Harjoitteiden pohjalta tehtiin myös pienet esitykset. Lapset ja nuoret osallistuivat innolla harjoitteiden tekoon ja kokemus herätti myös ryhmässä keskustelua. Opettaja itse koki, että kokeilukerta oli hieno ja siitä saatua kokemusta voi hyödyntää jatkossakin.

Lasten ja nuorten teatterin harjoitus teemalla jäätikkö sulaa.

Kestävää iloa ja oppia edistävä pedagoginen oppimisympäristö – toimintamalli

Suunnittelijoiden ja tuntiopettajien ekososiaalisen sivistyskäsitteen omaksuminen: tiedot, taidot, arvot ja asenteet ja ajattelumalli

  • Ideointipalaverit: miten kestävää kasvatusta sisällytetään kursseille – pedagogiset työkalut
  • Mallin omaavat suunnittelijat ja tuntiopettajat – tukien ja ohjaten muita
  • Kestävän elämäntavan taitojen oppiminen käytännössä ja sen mallintaminen kurssisuunnitteluun vastuullisesti
    • ekologisuus, sosiaalisuus ja taloudellisuus materiaalivalinnoissa, tuotantoketjut
    • sosiaalisuus mm. kohtaaminen, vuorovaikutus, kuuntelu ja itsensä toteuttaminen
    • kulttuurillisuus mm. osallisuus, vaikuttaminen
  • Työkalut: luovat menetelmät ja keskustelun alustaminen, keskustelu ja keskustelutaidot
  • Viestintäkanavien hyödyntäminen kestävien teemojen käyttämiseen mm. Whatsapp, somekanavat
  • Arviointi palautekyselyt: vaikuttavuus
  • Näkyväksi tekeminen oppilastöiden avulla

Kestävää ja iloa oppia sisältävien kurssikokonaisuuksia suunnittelu ja toteutus 2021-22

Penninvenyttäjän kierrätyskäsityöt
Luovasti luonnosta –taidekerho 5–10-vuotiaille
Elämäni villatakki
Ajatusten kehrä – puno pallo pajusta
T-paidasta tuotteeksi
Muistojen miniryijy
Rakas räsymatto
Kori pajunkuoresta
Käsityökahvilat
Nuorten teatteri (yli 12-vuotiaat)
Omaelämänkerrallisen sarjakuvan työpaja
Lasten ja nuorten teatteri (7-15-vuotiaat)

Lisätietoja

Miia Impiö, suunnittelija Soisalo-opisto
puh. 040 713 8664
miia.impio@soisalo-opisto.fiSuhteeni luontoon-video.